Tiesitkö, että 1900-luvun alkuun asti kuokkavieraat olivat osa hääjuhlaa ja heillekin tarjoiltiin ruokaa? Tai että viime vuosisadan alussa jokainen naispuolinen häävieras saattoi pukeutua valkoiseen?
Useat parit haluavat suunnitella perinteiset suomalaiset häät ja toisten juhlat sisältävät lukemattoman määrän perinteitä ilman, että pari itse on välttämättä tästä tietoinen. Kuinka moni seuraavista hääperinteistä on ennestään tuttu?
ENNEN HÄITÄ
“Kun nainen menee kylään taloon, johon hän toivoo miniäksi, tulee hänen istahtaa talon penkille oksan päälle.”
Suomalaiset rakastavat taikoja, ennustuksia sekä perinteitä eikä häät ole tämän suhteen poikkeus. Esimerkiksi morsiamen käden pyytäminen hänen isältään juontaa juurensa aikaan, jolloin vanhemmilla oli päätäntävaltaa lastensa puolisonvalinnassa. Vielä reilu parisataa vuotta sitten oli lailla säädetty, että kosittavan ja kosijan oli saatava avioliittolupa morsiamen isältä. Vaikka laki on jo kumottu, siitä on jäänyt elämään kohteliaisuusperinne, ja edelleen useat tulevat sulhaset kysyvät morsiamen kättä ennen kosintaa.
*
Sormuksen sanotaan kuvastavan ikuisuuteen jatkuvaa rakkautta, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättömyys. Entisaikoina sormuksen sijasta kihlaukseen on käytetty mm. lusikoita, kankaita tai kelloja. Sormus on vakiintunut tavaksi vasta viime vuosisadalla, ja on tänä päivänä selkeästi yleisin merkki ja sinetti kihlaukselle. Meillä sormus pujotetaan vasempaan nimettömään, sillä tästä sormesta katsotaan olevan suora yhteys sydämeen. Ortodoksit sen sijaan pujottavat sormuksen oikeaan nimettömään, sillä tämän katsotaan symboloivan voimaa ja parin pyrkimyksiä toimia oikein.
*
Entisaikoina hääpäivä määräytyi vuodenaikojen vaihtumisen sekä sadon mukaan. Etenkin syystalveen ja sadonkorjuun jälkeiseen aikaan sijoittuvat juhlat olivat suosituimpia ja lokakuu oli ehdottomasti suosituin hääkuukausi. Juhannus oli 1800-luvulla yksi suosituimmista ajankohdista hääjuhlalle, ja vaikka hääpäivänä se ei enää ole suomalaisten suosiossa, niin hääkuukautena kesäkuu on edelleen yksi suosituimmista.
HÄISSÄ
Jotain uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä.
Poutasää lupaa onnea, rankkasade riitoja. Mutta pieni sade kuitenkin onnea, tai jos kovasti sataa niin vaurautta. Suomalaisessa kesässä kaikki on mahdollista.
*
Suomessa on myös pitkät perinteen siinä, että hääjuhlia vietetään ensin morsiamen kotipaikkakunnalla ja sen jälkeen sulhasen. Itä-Suomessa on juhlittu ilta morsiamen luona ja lähdetty vielä samaisena yönä kohti sulhasen kotia viettämään varsinaista hääjuhlaa. Länsi-Suomessa sen sijaan on juhlittu useita päiviä morsiamen luona ja sen jälkeen jatkettu sulhasen luona. Jossain vaiheessa tavasta on kuitenkin pikkuhiljaa luovuttu ja nykyinen yhden paikan hääjuhla on tullut tavaksi. Edelleen kuitenkin ympäri maan järjestetään useamman päivän kestäviä hääjuhlia tai kahdet erilliset juhlat kummankin kotipaikkaa arvostaen.
*
Hääkarkkien historia on peräisin 1700-luvulta, jolloin leipurit valmistivat erilaisia leivonnaisia tarjolle herrasväen juhliin. Pian näitä alettiin käärimään hienoihin papereihin, mukaan lisättiin mietelause ja annettiin vieraille muistoksi kotiinvietäväksi. Tapa on jäänyt elämään, ja edelleen useat hääseurueet askartelevat yhdessä hääkarkkeja vieraille.
*
Tiesitkö, että 1900-luvun alussa sulhasella oli tapana hankkia tulevalle morsiamelleen hääkimppu lahjana? Kukkien värillä on myös ollut väliä, sillä esimerkiksi valkoinen merkitsee kaunoutta ja viattomuutta, sininen uskollisuutta, violetti nöyryyttä ja punainen on rakkauden väri.
Vierula Photography
HÄIDEN JÄLKEEN
Morsiamen kantamista kynnyksen yli pidetään nykyaikana romanttisena huolenpitona sekä välittämisen merkkinä, vaikkakin sen kerrotaan olevan lähtöisin ajalta, jolloin morsian ryöstettiin ja vietiin tahtomattaan ryöstäjän mukana. Suomalaisissa perinteissä morsianta on myös suojeltu maan pahalta kantamalla hänet vanhempiensa kodista sulhasen kotiin.
*
Kerrotaan, että ensimmäistä kultahääpäivää (50v) on vietetty Saksassa vuonna 1547. Hääpäivien nimeämisen kerrotaankin olevan lähtöisin Saksasta, josta tapa on levinnyt muualle Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Suomessa ensimmäisiä kultahäitä on kertomaan mukaan juhlittu 1755.
Hopeahäitä (25v) on juhlittu mahdollisimman paljon oikeita häitä mukaillen. Hopeahääpari järjestää usein juhlansa itse, mutta kultahääparin kohdalla vastuu järjestelyistä kuuluu vanhojen tapojen mukaisesti lapsille.